Kankaiden yö. <3 Edullisempia kankaita alemmilla postikuluilla. Salamatarjouksia, kilpailuja ja yhdessä fiilistelyä. Tällä kertaa ajankohta oli 13.-14.3.2015.
5-vuotiaani valitsi etukäteen Käpyseltä mieleisensä kankaan, Ninjaprinsessaa ja 3-vuotiaani Riivaleita. Molemmat luomua. Siis ne kankaatkin.
5-vuotias halusi Ninjaprinsessasta Peplum-paidan (OB 1/2015). Tämä ei ole meidän ensimmäinen Peplum, ja heti tiedettiin että kaava on ihan hitti. Pitääpä postata se ensimmäinenkin jossain välissä.
Nuoremmalla ei ollut tarkkaa vaatimusta, mitä haluaa Riivaleista. Testailin sitten uutta kaavaa. Tai vanhahan se on; On the road (OB 1/2013)- paidasta (98cm) muokkaamalla mekko rimpsuhelmalla. En uskaltanut suoraan Riivaleita alkaa leikkaamaan, joten otin kangasarkustani marinoituneen Keltamarja-luomutrikoon ja yhdistin siihen tilkut sahalaitaa ja tähtiä. Tästä tulikin niin mieluinen, ettei tyttö ole riisunut mekkoa ensimmäisen sovituksen jälkeen. Helma on siis vielä huolittelematta ja langat päättelemättä. Ja aluksi ei meinannut alkaa edes sovittamaan, kun ei muka tykännyt tuosta rimpsusta. :P
Riivaleiden rimpsuhelma on jotain kevyesti laskeutuvaa viskoositrikoota, mitä sattui arkusta löytymään. Sattumoisin oli samaa sävyä.
Mekon taakse tuli pikku-Riivaleita. Tykkään.
Itselleni ostin Vaarallisilla vesillä- ja Dodo- jerseytä. Ne on vielä työn alla. Aioin tehdä niistä jonkin kivan kietaisumekon itselleni, mutta nyt tuntuu että ehkä sittenkin vauvalle bodeja (3 vauvaa kaveripiireihin saatu tämän vuoden ensimmäisten 3 kuukauden aikana), tai miehelle boxereita. En ole enää yhtään varma, mitä noista jerseyistä haluan tehdä!
perjantai 3. huhtikuuta 2015
Synttärilahjanalle
Viime vuoden puolella 3-vuotta täyttävä tyttäreni halusi lahjaksi iiiiison vaaleanpunaisen nallen, jolla on musta nenä ja ilkeät silmät.
Noooh, en minä halunnut mitään painajaisnallea tehdä, joten korvasin ne ilkeät silmät napeilla.
Toiveena nallen koolle oli "Empun kokoinen". Eli se on sellainen iso koira, joka on isosiskon unikaveri. Niimpä saatoin käyttää Emppua mallina nallen vartalolle. Lainasin kirjastosta Nalleverstas-kirjan, jonka avulla piirsin pään kaavan.
Onneksi Eurokankaasta löytyi sopivaa vaaleanpunaista kangasta palalaarista kelpohintaan. Ja voi jestas että tuo on pehmeää! Korvissa ja tassuissa olevaa kangasta ostin pakalta, eikä se ihan halpaa ollut. Varsinkaan kun arvioin tarpeen ihan väärin ja ostin kangasta periaatteessa kokonaisen nallen verran. Pitänee joskus jollekin pienelle ommella valkonen nalle. "Aika tavaran kaupitsee", on joku sanonut.
Täytteeksi laitoin vanhasta tyynystä vanua. Nallen takapuolen kohdalle asettelin puuvillasta ompelemani irrallisen pussin, jonka täytin kuivalla puuroriisillä. Istuma-asento pysyy hyvin. Etutassut täytin melko kevyesti halimisen helpottamiseksi. Nallen korkeus on n. 50cm, joten nallen syli on tarpeeksi suuri surujen poistamiseen ja turvan tuomiseen.
Nalle on ollut tosi mieluinen, vaikka siltä ne ilkeät silmät puuttuukin. ;D
Noooh, en minä halunnut mitään painajaisnallea tehdä, joten korvasin ne ilkeät silmät napeilla.
Toiveena nallen koolle oli "Empun kokoinen". Eli se on sellainen iso koira, joka on isosiskon unikaveri. Niimpä saatoin käyttää Emppua mallina nallen vartalolle. Lainasin kirjastosta Nalleverstas-kirjan, jonka avulla piirsin pään kaavan.
Onneksi Eurokankaasta löytyi sopivaa vaaleanpunaista kangasta palalaarista kelpohintaan. Ja voi jestas että tuo on pehmeää! Korvissa ja tassuissa olevaa kangasta ostin pakalta, eikä se ihan halpaa ollut. Varsinkaan kun arvioin tarpeen ihan väärin ja ostin kangasta periaatteessa kokonaisen nallen verran. Pitänee joskus jollekin pienelle ommella valkonen nalle. "Aika tavaran kaupitsee", on joku sanonut.
Täytteeksi laitoin vanhasta tyynystä vanua. Nallen takapuolen kohdalle asettelin puuvillasta ompelemani irrallisen pussin, jonka täytin kuivalla puuroriisillä. Istuma-asento pysyy hyvin. Etutassut täytin melko kevyesti halimisen helpottamiseksi. Nallen korkeus on n. 50cm, joten nallen syli on tarpeeksi suuri surujen poistamiseen ja turvan tuomiseen.
Nalle on ollut tosi mieluinen, vaikka siltä ne ilkeät silmät puuttuukin. ;D
tiistai 24. kesäkuuta 2014
Kesämekkoja tyttösille ja loppukevennys
Olen ommellut viime aikoina paljonkin. Korjannut vanhaa, tehnyt valmiiksi keskeneräisiä ja luonut uutta.
Vietin kesälomani jo toukokuussa, jolloin säät suosi. Ompelin kesäisen mekon esikoisen valitsemasta valas-trikoosta. Minä hölmö luulin että kesällä olisi lämmintä, joten tein lyhythihaisen. Sahalaita-trikoon olen voittanut aiemmin blogi-kisasta.
Kaavan pohjana käytin Ottobren Old Fashioned Beauty 3/2013, joka on tarkoitettu kudotulle kankaalle. Hieman muokaten ja testaten sain aikaan haluamani mallisen kaula-aukon. Normaalisti esikoinen käyttää 116cm vaatteita, mutta mittailtuani totesin, että 104cm kaava riittää. Tytär valitsi itse tuon punaisen napin (jonka joskus lapsena olen tehnyt Cernit-massasta).
Ompelin mekon oikeasti mummuni 80-vuotispäiville, kun tuntui ettei sopivaa päällepantavaa löytynyt kaapista. Piipahdimme juhlapäivän aamuna Ompelutalossa, josta esikoinen löysikin vielä ihanamman napin. Pitihän se sitten vaihtaa. Voi harmi.;D Oli sen verran kiire saada mekko valmiiksi juhliin, että en ehtinyt ottaa enempää kuvia kotona.
Onneksi sää suosi ja saatiin olla lyhythihaisissa mekoissa. Ompelin itsellenikin mekon, mutta postaan sen toisella kertaa.
Toinen mekko onkin sitten käytännöllisempi tänä kesänä. Katsokaa nyt. Pitkät hihat on oltava, tai jäätyy. Tämä mekko on ihan arkimekko, ei mitään tilaisuutta varten tehty.
Pöllötrikoosta olen samaiselle tyttärelle tehnyt viime kesänä bodyn, ja tuolloin harmitti että tein siitä lyhythihaisen, jolloin käyttöaika jäi aika lyhyeksi. Onneksi trikoota oli vielä tarpeeksi jäljellä etu- ja takakappaleisiin. Siihen sopii ihan mainiosti Rings-trikoo (toisesta blogi-kisasta), josta hihat.
Malli on Ottobren Baby Basics-trikoopaita 4/2011 koossa 92cm. Kaavan olin valmiiksi piirtänyt pari vuotta sitten, ja halusin päästä nopeasti ompelemaan, joten muokkasin vain ko. kaavasta mieluisen. Tai siis oikeastaan saksin vaan mieleni mukaan kaavan ollessa trikoon päällä. :P Muokkauksia tein seuraavasti; jätin olkanapituksen tekemättä, pidensin hihoja, sekä pidensin ja levensin helmaa mekoksi.
Mallini vaan on niin vauhdikas, ettei still-kuvaa tahdo saada. :D
Ja sokerina pohjalla loppukevennys. Mennään vielä hieman kylmempiin maisemiin.
Ompelin ystävälleni neulatyynyn. Ohje on omasta päästä repäisty. Sattui vahingossa niin, että kerrasta onnistui.
Neulatyynyn pohjana on pilttipurkin kansi, ettei nuppineuloilla tulisi niin piikitelleeksi itseään. Rannekkeena toimiin napinläpikuminauha ja nappi, jolla sen saa aina käyttäjälle sopivaksi. Päämateriaali on huopa. Silmät tein kangasvärillä ja neulalla.
Vietin kesälomani jo toukokuussa, jolloin säät suosi. Ompelin kesäisen mekon esikoisen valitsemasta valas-trikoosta. Minä hölmö luulin että kesällä olisi lämmintä, joten tein lyhythihaisen. Sahalaita-trikoon olen voittanut aiemmin blogi-kisasta.
Kaavan pohjana käytin Ottobren Old Fashioned Beauty 3/2013, joka on tarkoitettu kudotulle kankaalle. Hieman muokaten ja testaten sain aikaan haluamani mallisen kaula-aukon. Normaalisti esikoinen käyttää 116cm vaatteita, mutta mittailtuani totesin, että 104cm kaava riittää. Tytär valitsi itse tuon punaisen napin (jonka joskus lapsena olen tehnyt Cernit-massasta).
Ompelin mekon oikeasti mummuni 80-vuotispäiville, kun tuntui ettei sopivaa päällepantavaa löytynyt kaapista. Piipahdimme juhlapäivän aamuna Ompelutalossa, josta esikoinen löysikin vielä ihanamman napin. Pitihän se sitten vaihtaa. Voi harmi.;D Oli sen verran kiire saada mekko valmiiksi juhliin, että en ehtinyt ottaa enempää kuvia kotona.
Onneksi sää suosi ja saatiin olla lyhythihaisissa mekoissa. Ompelin itsellenikin mekon, mutta postaan sen toisella kertaa.
Toinen mekko onkin sitten käytännöllisempi tänä kesänä. Katsokaa nyt. Pitkät hihat on oltava, tai jäätyy. Tämä mekko on ihan arkimekko, ei mitään tilaisuutta varten tehty.
Pöllötrikoosta olen samaiselle tyttärelle tehnyt viime kesänä bodyn, ja tuolloin harmitti että tein siitä lyhythihaisen, jolloin käyttöaika jäi aika lyhyeksi. Onneksi trikoota oli vielä tarpeeksi jäljellä etu- ja takakappaleisiin. Siihen sopii ihan mainiosti Rings-trikoo (toisesta blogi-kisasta), josta hihat.
Malli on Ottobren Baby Basics-trikoopaita 4/2011 koossa 92cm. Kaavan olin valmiiksi piirtänyt pari vuotta sitten, ja halusin päästä nopeasti ompelemaan, joten muokkasin vain ko. kaavasta mieluisen. Tai siis oikeastaan saksin vaan mieleni mukaan kaavan ollessa trikoon päällä. :P Muokkauksia tein seuraavasti; jätin olkanapituksen tekemättä, pidensin hihoja, sekä pidensin ja levensin helmaa mekoksi.
Ja sokerina pohjalla loppukevennys. Mennään vielä hieman kylmempiin maisemiin.
Ompelin ystävälleni neulatyynyn. Ohje on omasta päästä repäisty. Sattui vahingossa niin, että kerrasta onnistui.
Neulatyynyn pohjana on pilttipurkin kansi, ettei nuppineuloilla tulisi niin piikitelleeksi itseään. Rannekkeena toimiin napinläpikuminauha ja nappi, jolla sen saa aina käyttäjälle sopivaksi. Päämateriaali on huopa. Silmät tein kangasvärillä ja neulalla.
maanantai 24. helmikuuta 2014
Söpöilyduo
Täällä ollaan niin hurahdettu pikku poneihin, että tulin hankkineeksi kaavan.
Ensimmäiseksi ompelin oranssin ponin itselleni ja ajattelin että se on Neppari, Sew-and-so, joka saisi toimia muusanani. Vaan kuinka väärässä olinkaan. Tytöt omi sen leikkeihinsä jo kauan ennenkuin sillä oli silmät päässä. Ja näköjään sille tuli vääränväriset silmät, jos pilkkua viilataan. Ja nyt kun jätin söpöysmerkin pois, niin sama poni voi olla vaikka Nepparin lisäksi Hile (Fireworks) tai Scootaloo (G3.5:llahan ei ole siipiä).
Oranssi kangas on jotain ohuehkoa tekokuitua jossa on nukkapinta. Nurjalta kangas/neulos on kuin verkkarikangasta. Harja ja häntä on kirpparilta ostetusta paidasta ommeltu (samasta tein myös Monster high-nukelle mekon). Harjaan en laittanut täytettä, kun seurasin ohjetta tarkasti. En varmaan ikinä olekaan seurannut mitään ohjeita näin tarkasti. ;-P Siis ommellessa...
Esikoinen valitsi vihreän ponin värit, siivet, harjan ja hännän mallin. Ja sarvikin sille piti tulla, ja ehdin sen ommellakin. Ehdotin nimeksi Leaf Stormia, ja se olikin tyttären mielestä aluksi ihan ok. (Sen niminen Pokemon näyttäisi olevan olemassa, mutta ei ponia. Näin jälkikäteen piti sekin tarkistaa.)
Sitten se ei enää kelvannutkaan, vaan hän nimesi sen itse Lightning Dustiksi (tyttö lausuu sen itse ihanasti "Laitmin dash"). Ja sanoi että ei sillä ole sarvea. Mieheni (!) tiesi sanoa, että se on oikeasti My little pony - Friendship is magic (Ystävyyden taikaa) sarjassa. Jos olisin tämän tiennyt alunperin, niin olisin auttanut valitsemaan hieman erisävyistä vihreää kangasta.. Noin pieni ihminen kuin 4v. ei ole vielä ihan niin kamalan kriittinen sävyjen suhteen. Ja silmätkin on näköjään toisen väriset. Hyvä tässä raportointivaiheessa huomata tämmösiä asioita, jotka ei aikasemmin häirinnyt.

Vihreän ponin materiaali on lakanapuuvillaa ja harja/häntä on vanhoista sairaalan verhoista, puuvillaa sekin. Täytteenä ponien jaloissa on (keittämätöntä) puuroriisiä painoa tuomassa ja muuten vanua vanhasta sohvatyynystä (kiitos äiti!). Poni pysyy tosi hyvin pystyssä riisin ansiosta. Siipien tai harjan täyttämisestä ei puhuttu, mutta ajattelin kokeilla ja hyvin toimi. Jos ja kun vielä poneja ompelen, niin laitan kyllä täytettä myös harjaan. Tuo oranssin ponin harja tuntuu vähän lörpöltä, ainakin tuollaisesta joustavasta tekokuidusta ommeltuna. Se ei meinaa pysyä kauniisti käännettynä, vaan pyrkii rullautumaan sisäänpäin. Olikohan selkeästi selostettu...
Näiden kaavojen takia rekisteröidyin etsy.comin käyttäjäksi. Ostin samalla toisen kaavan (makoileva poni), mutta sitä en ole vielä ehtinyt koeajaa. Kovasti tekisi mieleni ostaa myös Prinsessa-ponin, Lapsi-ponin ja Oriin kaavat. Ehkä sitten kun olen saanut sen makoilevan ommeltua.
Yhden ponin mukana tulee useita vaihtoehtoja hännälle, harjalle, siiville ja sarvelle. Niistä voi sitten valita mieleisensä käyttöön.
Kaavat ja ohjeet on luonut Eva Schiffer, jonka löytää etsystä nimellä Valleyviolet.
Lempikohtani ponissa on tämä takapää. Se, miten jalat asettuu joka puolelta niin söpösti. Kawai!
Silmiin ei kaavojen mukana tule ohjetta, ne saa jokainen luoda tyylillään. Minä kokeilin seuraavaa:
Leikkasin paperista eri kokoisia silmiä ja testasin kutakin vuorollaan ponin päähän. Näin löysin mieluisan kokoiset. Sitten piirsin katoavalla tussilla (ei välttämätön, myös lyijykynä käy)sabluunan avulla valkoiselle huovalle silmän ääriviivat. Sen jälkeen maalasin kangasväreillä mustat viivat ja mustuaisen vapaalla kädellä. Sitten maalasin vihreällä/ punaisella ja neon-pinkillä iirikset. Annoin värien kuivua. Leikkasin silmät irti ja ompelin mustalla ompelulangalla paikoilleen.
Kyllä nämä silmät tietenkin siistimmätkin voisi olla, mutta parasta jälkeä ei voi saada kuivahtaneilla väreillä. :D Toivotaan, että ne kestää kuitenkin lasten leikit.
Joko innostuit?
Thank you, Eva!
Ensimmäiseksi ompelin oranssin ponin itselleni ja ajattelin että se on Neppari, Sew-and-so, joka saisi toimia muusanani. Vaan kuinka väärässä olinkaan. Tytöt omi sen leikkeihinsä jo kauan ennenkuin sillä oli silmät päässä. Ja näköjään sille tuli vääränväriset silmät, jos pilkkua viilataan. Ja nyt kun jätin söpöysmerkin pois, niin sama poni voi olla vaikka Nepparin lisäksi Hile (Fireworks) tai Scootaloo (G3.5:llahan ei ole siipiä).
![]() |
| Kuva lainattu netistä. |
| Kuva lainattu netistä. |
![]() |
| DeviantArtist LudiculousPegasus |
Oranssi kangas on jotain ohuehkoa tekokuitua jossa on nukkapinta. Nurjalta kangas/neulos on kuin verkkarikangasta. Harja ja häntä on kirpparilta ostetusta paidasta ommeltu (samasta tein myös Monster high-nukelle mekon). Harjaan en laittanut täytettä, kun seurasin ohjetta tarkasti. En varmaan ikinä olekaan seurannut mitään ohjeita näin tarkasti. ;-P Siis ommellessa...
Esikoinen valitsi vihreän ponin värit, siivet, harjan ja hännän mallin. Ja sarvikin sille piti tulla, ja ehdin sen ommellakin. Ehdotin nimeksi Leaf Stormia, ja se olikin tyttären mielestä aluksi ihan ok. (Sen niminen Pokemon näyttäisi olevan olemassa, mutta ei ponia. Näin jälkikäteen piti sekin tarkistaa.)
Sitten se ei enää kelvannutkaan, vaan hän nimesi sen itse Lightning Dustiksi (tyttö lausuu sen itse ihanasti "Laitmin dash"). Ja sanoi että ei sillä ole sarvea. Mieheni (!) tiesi sanoa, että se on oikeasti My little pony - Friendship is magic (Ystävyyden taikaa) sarjassa. Jos olisin tämän tiennyt alunperin, niin olisin auttanut valitsemaan hieman erisävyistä vihreää kangasta.. Noin pieni ihminen kuin 4v. ei ole vielä ihan niin kamalan kriittinen sävyjen suhteen. Ja silmätkin on näköjään toisen väriset. Hyvä tässä raportointivaiheessa huomata tämmösiä asioita, jotka ei aikasemmin häirinnyt.

![]() |
| Kuva lainattu netistä. |
Vihreän ponin materiaali on lakanapuuvillaa ja harja/häntä on vanhoista sairaalan verhoista, puuvillaa sekin. Täytteenä ponien jaloissa on (keittämätöntä) puuroriisiä painoa tuomassa ja muuten vanua vanhasta sohvatyynystä (kiitos äiti!). Poni pysyy tosi hyvin pystyssä riisin ansiosta. Siipien tai harjan täyttämisestä ei puhuttu, mutta ajattelin kokeilla ja hyvin toimi. Jos ja kun vielä poneja ompelen, niin laitan kyllä täytettä myös harjaan. Tuo oranssin ponin harja tuntuu vähän lörpöltä, ainakin tuollaisesta joustavasta tekokuidusta ommeltuna. Se ei meinaa pysyä kauniisti käännettynä, vaan pyrkii rullautumaan sisäänpäin. Olikohan selkeästi selostettu...
Näiden kaavojen takia rekisteröidyin etsy.comin käyttäjäksi. Ostin samalla toisen kaavan (makoileva poni), mutta sitä en ole vielä ehtinyt koeajaa. Kovasti tekisi mieleni ostaa myös Prinsessa-ponin, Lapsi-ponin ja Oriin kaavat. Ehkä sitten kun olen saanut sen makoilevan ommeltua.
Yhden ponin mukana tulee useita vaihtoehtoja hännälle, harjalle, siiville ja sarvelle. Niistä voi sitten valita mieleisensä käyttöön.
Kaavat ja ohjeet on luonut Eva Schiffer, jonka löytää etsystä nimellä Valleyviolet.
![]() |
| Erilaiset hännät. |
Lempikohtani ponissa on tämä takapää. Se, miten jalat asettuu joka puolelta niin söpösti. Kawai!
Silmiin ei kaavojen mukana tule ohjetta, ne saa jokainen luoda tyylillään. Minä kokeilin seuraavaa:
Leikkasin paperista eri kokoisia silmiä ja testasin kutakin vuorollaan ponin päähän. Näin löysin mieluisan kokoiset. Sitten piirsin katoavalla tussilla (ei välttämätön, myös lyijykynä käy)sabluunan avulla valkoiselle huovalle silmän ääriviivat. Sen jälkeen maalasin kangasväreillä mustat viivat ja mustuaisen vapaalla kädellä. Sitten maalasin vihreällä/ punaisella ja neon-pinkillä iirikset. Annoin värien kuivua. Leikkasin silmät irti ja ompelin mustalla ompelulangalla paikoilleen.
Kyllä nämä silmät tietenkin siistimmätkin voisi olla, mutta parasta jälkeä ei voi saada kuivahtaneilla väreillä. :D Toivotaan, että ne kestää kuitenkin lasten leikit.
Joko innostuit?
Thank you, Eva!
maanantai 6. tammikuuta 2014
Barbin kesävaatteita
Jopas olen käynyt hiljaiseksi blogi-rintamalla. Tämä johtuu kyllä siitä, että olen siirtynyt keikkailevan kotiäidin roolista perheen täysivastuiseksi elättäjäksi mieheni jäädessä koti-isäksi. Ollaan siis moterni-perhe. :D Käsitöitä olen kyllä tehnyt, mutta niiden bloggaaminen on vaan kertakaikkiaan jäänyt. Osittain sen tähden, että oma läppärini ei aina halua olla www:n kanssa välillä missään tekemisissä ja tälle mieheni koneelle pääsee aika harvoin niin pitkäksi aikaa että ehtisi blogata. Mutta, mutta. Itse asiaan.
Ompelin joululahjaksi Barbin vaatteita. Tämmöisiä perusvaatteita kesäksi. Tai miksei talveksikin.
Paidan kaava on tuhannenvanha Suuresta Käsityölehdestä löydetty aarre. Numero oli 10/1997. Samassa lehdessä on muutenkin paljon Barbien ja vauvanuken vaatteiden kaavoja. Paitaan tarvittiin vain tilkku trikoota. Niskaan laitoin vain yhden nepparin, jotta pukeminen olisi mahdollisimman helppoa. Sen tilalle voisi ommella esim. tarranauhaa.
Hameita tein kaksi, molemmat omalla kaavalla. Tai siis ilman kaavaa. Ruudullinen puuvillakangas syntyi pienistä tilkuista, jotka jäi yli yhdestä pupusta, jonka tein tuoreelle kummipojallemme. (Pupu jäi tietenkin kuvaamatta!) Hameessa on vyötärökaitale joka jatkuu nauhoiksi.
Ompelin joululahjaksi Barbin vaatteita. Tämmöisiä perusvaatteita kesäksi. Tai miksei talveksikin.
Hameita tein kaksi, molemmat omalla kaavalla. Tai siis ilman kaavaa. Ruudullinen puuvillakangas syntyi pienistä tilkuista, jotka jäi yli yhdestä pupusta, jonka tein tuoreelle kummipojallemme. (Pupu jäi tietenkin kuvaamatta!) Hameessa on vyötärökaitale joka jatkuu nauhoiksi.
Salsahameessa on oikeasti käytetty vain kahta eri kangasta, kun tuo "yksivärinen" on toiselta puolelta oranssia ja toiselta punaista. Aika kätevää, etten sanoisi. Se, ja kukallinen ovat molemmat puuvillaa. Hame on ommeltu kolmesta suorakaiteen mallisesta suikaleesta. Mallasin niitä suoraan nuken päälle, että kuinka korkean kaitaleen mistäkin kankaasta haluan. Ylin kaitale on n.15 cm (lantion ympärys + esim.5cm). Korkeus n.5cm. Vyötärölle ompelin kuminauhakujan. Keskimmäinen kaitale on n.20cm pitkä ja max.10cmkorkea. Alimmainen kaitale on luonnollisesti pisin, ehkä 30cm (saisi ehkä olla enemmänkin) ja n.7cm korkea. Rypytin yläreunan perinteisesti käsin apulangalla keski-ja alakaitaleeseen. Lopuksi pujotin 0,5cm kumpparin kuminauhalujaan ja tein solmun. Nuo mitat on todellakin noin-mittoja, kun en tullut mitanneeksi ompeluvaiheessa niitä, ja nyt ne on jo toisella puolella maata.
Ihanaa käsityövuotta 2014 kaikille! <3
sunnuntai 3. marraskuuta 2013
Arvontapalkinto minulle ja Käsityömessut 2013
Voitin syyskuussa jo Viis viikolla-blogin arvonnasta 30e arvoisen palkinnon Royal-tuotteelta. Toivoin unisex/tyttö-pakettia, ja tällaisen sain. KIITOS!
Kuvassa kankaat esipestynä. Rinkulatrikoota 53 x 160cm, Flamingoja 46cm x 170cm, oliivin vihreää Linnunrataa 55cm x 170cm ja ekologinen pöytäluutu. Tosi mieluisia kaikki. <3 Suunnitelmissa on ainakin linnunradasta yhdistettynä tumman ruskeaan trikooseen (vielä hankkimatta) jotain itselleni. Muusta ei vielä tietoa. Onko ehdotuksia? Millaisiin kankaisiin yhdistäisitte?
Ja sitten ne käsityömessut. Se on jo joka vuotinen perinne, että kälyn kanssa sinne suunnataan. Tällä kertaa Annikin lähti mukaan. Tässäpä kuva siitä, mitä sieltä lähti mukaan:
Värjättyä villaa (niistä teen monster high-nukeille rastahiukset), Hot fix-kalvoja (kuvasta puuttuu samasta pöydästä ostetut kiinnisilitettävät strassit), kirjottuja huopapalloja, 1 puinen maatuskahelmi, silikonilankaa lasten helmipujotusaskarteluihin, led-valot joulupalloa varten, parille nelikymppiselle arvoisensa lahjat Lauraselta, Naavalaisen kangastilkkuja.
Sekä Teippitarhalta parit teipit.
Paljon muutakin olisin halunnut ostaa, mutta kun raha ei vielä tänäkään päivänä kasva puissa.
Kuvassa kankaat esipestynä. Rinkulatrikoota 53 x 160cm, Flamingoja 46cm x 170cm, oliivin vihreää Linnunrataa 55cm x 170cm ja ekologinen pöytäluutu. Tosi mieluisia kaikki. <3 Suunnitelmissa on ainakin linnunradasta yhdistettynä tumman ruskeaan trikooseen (vielä hankkimatta) jotain itselleni. Muusta ei vielä tietoa. Onko ehdotuksia? Millaisiin kankaisiin yhdistäisitte?
Ja sitten ne käsityömessut. Se on jo joka vuotinen perinne, että kälyn kanssa sinne suunnataan. Tällä kertaa Annikin lähti mukaan. Tässäpä kuva siitä, mitä sieltä lähti mukaan:
Värjättyä villaa (niistä teen monster high-nukeille rastahiukset), Hot fix-kalvoja (kuvasta puuttuu samasta pöydästä ostetut kiinnisilitettävät strassit), kirjottuja huopapalloja, 1 puinen maatuskahelmi, silikonilankaa lasten helmipujotusaskarteluihin, led-valot joulupalloa varten, parille nelikymppiselle arvoisensa lahjat Lauraselta, Naavalaisen kangastilkkuja.
Sekä Teippitarhalta parit teipit.
Paljon muutakin olisin halunnut ostaa, mutta kun raha ei vielä tänäkään päivänä kasva puissa.
Kesäinen setti. Luit oikein.
Trikoo-ompeluharjoituksia tein kesällä, ja tämä pöllö-setti on yksi niistä. En vaan ole saanut blogatuksi tätä aiemmin. Ehkä odotin, että saan setistä myös sovituskuvia otettua, mutta lopulta päätin että olkoot. En ole sitä tyyppiä, joka pukee vaatteen päälle (ainakaan pienen lapsen) vain jotta saa otettua kuvia vaatteesta. Vaikka ehkä pitäisi, kun kerran oma blogikin on.
Kokeilin tehdä myös itse vaatemerkkejä. "Kangastulostuskalvoa" (en enää muista sen oikeaa nimeä) ostin joskus Sinellistä siltä varalta että sitä joskus tarvitsee. Mummuni sanookin "aika tavaran kaupitsee". Mulla vaan on huono tapa kerätä kaikkea kivaa kaappeihin, kun niistä voi sitten joskus tehdä jotain kun aikaa on. Mutta niille kalvoille nyt kuitenkin tuli oikeasti käyttöä. Vaatemerkin toisella puolella lukee AstaKos tän teki kuten kuvasta näkyy, ja toisella puolella astakostanteki.blogspot.fi. Ohjeessa sanottiin, että kestää konepesun 30 asteessa. Body on pesty nyt useampaan otteeseen ainakin 40 asteessa, eikä teksti ole haalistunut (se oli siis alkujaankin harmaa).
Bodyn ja housujen kaavat on OB 3/2013 lehdestä. Kaavamuutoksia tein sen verran, että bodyyn lisäsin nepit olan saumaan ja housuihin lisäsin eteen sauman vahingossa. Ehkä ensi kerralla huomaan kaavamerkinnän "taite".
Vaan olihan se neppien kiinnittäminen yhtä helevettiä. Näin suoraan sanottuna. Tein sen virheen, että käytin halpis-neppareita. En muista enää mikä niiden valmistaja on, mutta samassa setissä oli neppareita, sirkkoja, edellisille pihdit sekä nahkapasko. Kaikki ihan paskoja! :D Kourallisen jouduin kaikkiaan irrottamaan kun ne eivät pysyneet ja piikit taittui niistä miten sattui. Päätin että halpaan en enää sorru, ja kävin kaupungilta ostamassa Prymin neppareita ja Prymin nepparipihdit. Jopa vain helpottui homma. Kuvissa nyt kuitenkin on niitä halpapaskoja, kun en jaksanut enää alkaa uudestaan kuvaamaan samoja asioita. Prymin nepit on hieman isompia kuin nämä kuvissa näkyvät halvat.
Etupuolelle tein pienen taskun, kun tuntui että se sopisi siihen hyvin.
Takapuoleltakin body näyttää kivalta. Tykkään näistä väreistä tosi paljon, ja suunnittelinkin että teen vielä lisäpätkät hihoihin jotta tätä pystyy pitämään talvellakin. Näissä trikoissa on varmaan seassa elastaaniakin, kun ne on niin ihanan pehmeää! <3
Bodyn helmaresoria ommellessa repesin täysin, kun tulin sivusauman kohdalle. Olin onnistunut luomaan koko rivin derp-pöllöjä!
Ihanan syksyistä sunnuntaita sinulle!
Kokeilin tehdä myös itse vaatemerkkejä. "Kangastulostuskalvoa" (en enää muista sen oikeaa nimeä) ostin joskus Sinellistä siltä varalta että sitä joskus tarvitsee. Mummuni sanookin "aika tavaran kaupitsee". Mulla vaan on huono tapa kerätä kaikkea kivaa kaappeihin, kun niistä voi sitten joskus tehdä jotain kun aikaa on. Mutta niille kalvoille nyt kuitenkin tuli oikeasti käyttöä. Vaatemerkin toisella puolella lukee AstaKos tän teki kuten kuvasta näkyy, ja toisella puolella astakostanteki.blogspot.fi. Ohjeessa sanottiin, että kestää konepesun 30 asteessa. Body on pesty nyt useampaan otteeseen ainakin 40 asteessa, eikä teksti ole haalistunut (se oli siis alkujaankin harmaa).
Bodyn ja housujen kaavat on OB 3/2013 lehdestä. Kaavamuutoksia tein sen verran, että bodyyn lisäsin nepit olan saumaan ja housuihin lisäsin eteen sauman vahingossa. Ehkä ensi kerralla huomaan kaavamerkinnän "taite".
Vaan olihan se neppien kiinnittäminen yhtä helevettiä. Näin suoraan sanottuna. Tein sen virheen, että käytin halpis-neppareita. En muista enää mikä niiden valmistaja on, mutta samassa setissä oli neppareita, sirkkoja, edellisille pihdit sekä nahkapasko. Kaikki ihan paskoja! :D Kourallisen jouduin kaikkiaan irrottamaan kun ne eivät pysyneet ja piikit taittui niistä miten sattui. Päätin että halpaan en enää sorru, ja kävin kaupungilta ostamassa Prymin neppareita ja Prymin nepparipihdit. Jopa vain helpottui homma. Kuvissa nyt kuitenkin on niitä halpapaskoja, kun en jaksanut enää alkaa uudestaan kuvaamaan samoja asioita. Prymin nepit on hieman isompia kuin nämä kuvissa näkyvät halvat.
![]() |
| Nämä taitaakin olla niitä Prymin neppareita. |
Etupuolelle tein pienen taskun, kun tuntui että se sopisi siihen hyvin.
Takapuoleltakin body näyttää kivalta. Tykkään näistä väreistä tosi paljon, ja suunnittelinkin että teen vielä lisäpätkät hihoihin jotta tätä pystyy pitämään talvellakin. Näissä trikoissa on varmaan seassa elastaaniakin, kun ne on niin ihanan pehmeää! <3
Bodyn helmaresoria ommellessa repesin täysin, kun tulin sivusauman kohdalle. Olin onnistunut luomaan koko rivin derp-pöllöjä!
Ihanan syksyistä sunnuntaita sinulle!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)













































