Kesämekkoja tyttösille ja loppukevennys

Olen ommellut viime aikoina paljonkin. Korjannut vanhaa, tehnyt valmiiksi keskeneräisiä ja luonut uutta.
Vietin kesälomani jo toukokuussa, jolloin säät suosi. Ompelin kesäisen mekon esikoisen valitsemasta valas-trikoosta. Minä hölmö luulin että kesällä olisi lämmintä, joten tein lyhythihaisen. Sahalaita-trikoon olen voittanut aiemmin blogi-kisasta.

Kaavan pohjana käytin Ottobren Old Fashioned Beauty 3/2013, joka on tarkoitettu kudotulle kankaalle. Hieman muokaten ja testaten sain aikaan haluamani mallisen kaula-aukon. Normaalisti esikoinen käyttää 116cm vaatteita, mutta mittailtuani totesin, että 104cm kaava riittää. Tytär valitsi itse tuon punaisen napin (jonka joskus lapsena olen tehnyt Cernit-massasta).

Ompelin mekon oikeasti mummuni 80-vuotispäiville, kun tuntui ettei sopivaa päällepantavaa löytynyt kaapista. Piipahdimme juhlapäivän aamuna Ompelutalossa, josta esikoinen löysikin vielä ihanamman napin. Pitihän se sitten vaihtaa. Voi harmi.;D Oli sen verran kiire saada mekko valmiiksi juhliin, että en ehtinyt ottaa enempää kuvia kotona.

Onneksi sää suosi ja saatiin olla lyhythihaisissa mekoissa. Ompelin itsellenikin mekon, mutta postaan sen toisella kertaa.

Toinen mekko onkin sitten käytännöllisempi tänä kesänä. Katsokaa nyt. Pitkät hihat on oltava, tai jäätyy. Tämä mekko on ihan arkimekko, ei mitään tilaisuutta varten tehty.

Pöllötrikoosta olen samaiselle tyttärelle tehnyt viime kesänä bodyn, ja tuolloin harmitti että tein siitä lyhythihaisen, jolloin käyttöaika jäi aika lyhyeksi. Onneksi trikoota oli vielä tarpeeksi jäljellä etu- ja takakappaleisiin. Siihen sopii ihan mainiosti Rings-trikoo (toisesta blogi-kisasta), josta hihat.

 Malli on Ottobren Baby Basics-trikoopaita 4/2011 koossa 92cm. Kaavan olin valmiiksi piirtänyt pari vuotta sitten, ja halusin päästä nopeasti ompelemaan, joten muokkasin vain ko. kaavasta mieluisen. Tai siis oikeastaan saksin vaan mieleni mukaan kaavan ollessa trikoon päällä. :P Muokkauksia tein seuraavasti; jätin olkanapituksen tekemättä, pidensin hihoja, sekä pidensin ja levensin helmaa mekoksi.

Mallini vaan on niin vauhdikas, ettei still-kuvaa tahdo saada. :D  

Ja sokerina pohjalla loppukevennys. Mennään vielä hieman kylmempiin maisemiin.

Ompelin ystävälleni neulatyynyn. Ohje on omasta päästä repäisty. Sattui vahingossa niin, että kerrasta onnistui.

Neulatyynyn pohjana on pilttipurkin kansi, ettei nuppineuloilla tulisi niin piikitelleeksi itseään. Rannekkeena toimiin napinläpikuminauha ja nappi, jolla sen saa aina käyttäjälle sopivaksi. Päämateriaali on huopa. Silmät tein kangasvärillä ja neulalla.

Ompelemisiin!

Söpöilyduo

Täällä ollaan niin hurahdettu pikku poneihin, että tulin hankkineeksi kaavan.

Ensimmäiseksi ompelin oranssin ponin itselleni ja ajattelin että se on Neppari, Sew-and-so, joka saisi toimia muusanani. Vaan kuinka väärässä olinkaan. Tytöt omi sen leikkeihinsä jo kauan ennenkuin sillä oli silmät päässä. Ja näköjään sille tuli vääränväriset silmät, jos pilkkua viilataan. Ja nyt kun jätin söpöysmerkin pois, niin sama poni voi olla vaikka Nepparin lisäksi Hile (Fireworks) tai Scootaloo (G3.5:llahan ei ole siipiä).

Kuva lainattu netistä.

Kuva lainattu netistä.

DeviantArtist LudiculousPegasus

 Oranssi kangas on jotain ohuehkoa tekokuitua jossa on nukkapinta. Nurjalta kangas/neulos on kuin verkkarikangasta. Harja ja häntä on kirpparilta ostetusta paidasta ommeltu (samasta tein myös Monster high-nukelle mekon). Harjaan en laittanut täytettä, kun seurasin ohjetta tarkasti. En varmaan ikinä olekaan seurannut mitään ohjeita näin tarkasti. ;-P Siis ommellessa...

Esikoinen valitsi vihreän ponin värit, siivet, harjan ja hännän mallin. Ja sarvikin sille piti tulla, ja ehdin sen ommellakin. Ehdotin nimeksi Leaf Stormia, ja se olikin tyttären mielestä aluksi ihan ok. (Sen niminen Pokemon näyttäisi olevan olemassa, mutta ei ponia. Näin jälkikäteen piti sekin tarkistaa.)

Sitten se ei enää kelvannutkaan, vaan hän nimesi sen itse Lightning Dustiksi (tyttö lausuu sen itse ihanasti "Laitmin dash"). Ja sanoi että ei sillä ole sarvea. Mieheni (!) tiesi sanoa, että se on oikeasti My little pony - Friendship is magic (Ystävyyden taikaa) sarjassa. Jos olisin tämän tiennyt alunperin, niin olisin auttanut valitsemaan hieman erisävyistä vihreää kangasta.. Noin pieni ihminen kuin 4v. ei ole vielä ihan niin kamalan kriittinen sävyjen suhteen. Ja silmätkin on näköjään toisen väriset. Hyvä tässä raportointivaiheessa huomata tämmösiä asioita, jotka ei aikasemmin häirinnyt.

Kuva lainattu netistä.

Vihreän ponin materiaali on lakanapuuvillaa ja harja/häntä on vanhoista sairaalan verhoista, puuvillaa sekin. Täytteenä ponien jaloissa on (keittämätöntä) puuroriisiä painoa tuomassa ja muuten vanua vanhasta sohvatyynystä (kiitos äiti!). Poni pysyy tosi hyvin pystyssä riisin ansiosta. Siipien tai harjan täyttämisestä ei puhuttu, mutta ajattelin kokeilla ja hyvin toimi. Jos ja kun vielä poneja ompelen, niin laitan kyllä täytettä myös harjaan. Tuo oranssin ponin harja tuntuu vähän lörpöltä, ainakin tuollaisesta joustavasta tekokuidusta ommeltuna. Se ei meinaa pysyä kauniisti käännettynä, vaan pyrkii rullautumaan sisäänpäin. Olikohan selkeästi selostettu...

Näiden kaavojen takia rekisteröidyin etsy.comin käyttäjäksi. Ostin samalla toisen kaavan (makoileva poni), mutta sitä en ole vielä ehtinyt koeajaa. Kovasti tekisi mieleni ostaa myös Prinsessa-ponin, Lapsi-ponin ja Oriin kaavat. Ehkä sitten kun olen saanut sen makoilevan ommeltua.
Yhden ponin mukana tulee useita vaihtoehtoja hännälle, harjalle, siiville ja sarvelle. Niistä voi sitten valita mieleisensä käyttöön.
Kaavat ja ohjeet on luonut Eva Schiffer, jonka löytää etsystä nimellä Valleyviolet.

Erilaiset hännät.

 Lempikohtani ponissa on tämä takapää. Se, miten jalat asettuu joka puolelta niin söpösti. Kawai!

Silmiin ei kaavojen mukana tule ohjetta, ne saa jokainen luoda tyylillään. Minä kokeilin seuraavaa:
 Leikkasin paperista eri kokoisia silmiä ja testasin kutakin vuorollaan ponin päähän. Näin löysin mieluisan kokoiset. Sitten piirsin katoavalla tussilla (ei välttämätön, myös lyijykynä käy)sabluunan avulla valkoiselle huovalle silmän ääriviivat. Sen jälkeen maalasin kangasväreillä mustat viivat ja mustuaisen vapaalla kädellä. Sitten maalasin vihreällä/ punaisella ja neon-pinkillä iirikset. Annoin värien kuivua. Leikkasin silmät irti ja ompelin mustalla ompelulangalla paikoilleen.
Kyllä nämä silmät tietenkin siistimmätkin voisi olla, mutta parasta jälkeä ei voi saada kuivahtaneilla väreillä. :D Toivotaan, että ne kestää kuitenkin lasten leikit.

Joko innostuit?

Thank you, Eva!

Barbin kesävaatteita

Jopas olen käynyt hiljaiseksi blogi-rintamalla. Tämä johtuu kyllä siitä, että olen siirtynyt keikkailevan kotiäidin roolista perheen täysivastuiseksi elättäjäksi mieheni jäädessä koti-isäksi. Ollaan siis moterni-perhe. :D Käsitöitä olen kyllä tehnyt, mutta niiden bloggaaminen on vaan kertakaikkiaan jäänyt. Osittain sen tähden, että oma läppärini ei aina halua olla www:n kanssa välillä missään tekemisissä ja tälle mieheni koneelle pääsee aika harvoin niin pitkäksi aikaa että ehtisi blogata. Mutta, mutta. Itse asiaan.

Ompelin joululahjaksi Barbin vaatteita. Tämmöisiä perusvaatteita kesäksi. Tai miksei talveksikin.

 

 Paidan kaava on tuhannenvanha Suuresta Käsityölehdestä löydetty aarre. Numero oli 10/1997. Samassa lehdessä on muutenkin paljon Barbien ja vauvanuken vaatteiden kaavoja. Paitaan tarvittiin vain tilkku trikoota. Niskaan laitoin vain yhden nepparin, jotta pukeminen olisi mahdollisimman helppoa. Sen tilalle voisi ommella esim. tarranauhaa.

Hameita tein kaksi, molemmat omalla kaavalla. Tai siis ilman kaavaa. Ruudullinen puuvillakangas syntyi pienistä tilkuista, jotka jäi yli yhdestä pupusta, jonka tein tuoreelle kummipojallemme. (Pupu jäi tietenkin kuvaamatta!) Hameessa on vyötärökaitale joka jatkuu nauhoiksi.

Salsahameessa on oikeasti käytetty vain kahta eri kangasta, kun tuo "yksivärinen" on toiselta puolelta oranssia ja toiselta punaista. Aika kätevää, etten sanoisi. Se, ja kukallinen ovat molemmat puuvillaa. Hame on ommeltu kolmesta suorakaiteen mallisesta suikaleesta. Mallasin niitä suoraan nuken päälle, että kuinka korkean kaitaleen mistäkin kankaasta haluan. Ylin kaitale on n.15 cm (lantion ympärys + esim.5cm). Korkeus n.5cm. Vyötärölle ompelin kuminauhakujan. Keskimmäinen kaitale on n.20cm pitkä ja max.10cmkorkea. Alimmainen kaitale on luonnollisesti pisin, ehkä 30cm (saisi ehkä olla enemmänkin) ja n.7cm korkea. Rypytin yläreunan perinteisesti käsin apulangalla keski-ja alakaitaleeseen. Lopuksi pujotin 0,5cm kumpparin kuminauhalujaan ja tein solmun. Nuo mitat on todellakin noin-mittoja, kun en tullut mitanneeksi ompeluvaiheessa niitä, ja nyt ne on jo toisella puolella maata.

Ihanaa käsityövuotta 2014 kaikille! <3

Arvontapalkinto minulle ja Käsityömessut 2013

Voitin syyskuussa jo Viis viikolla-blogin arvonnasta 30e arvoisen palkinnon Royal-tuotteelta. Toivoin unisex/tyttö-pakettia, ja tällaisen sain. KIITOS!

Kuvassa kankaat esipestynä. Rinkulatrikoota 53 x 160cm, Flamingoja 46cm x 170cm, oliivin vihreää Linnunrataa 55cm x 170cm ja ekologinen pöytäluutu. Tosi mieluisia kaikki. <3 Suunnitelmissa on ainakin linnunradasta yhdistettynä tumman ruskeaan trikooseen (vielä hankkimatta) jotain itselleni. Muusta ei vielä tietoa. Onko ehdotuksia? Millaisiin kankaisiin yhdistäisitte?

Ja sitten ne käsityömessut. Se on jo joka vuotinen perinne, että kälyn kanssa sinne suunnataan. Tällä kertaa Annikin lähti mukaan. Tässäpä kuva siitä, mitä sieltä lähti mukaan:

Värjättyä villaa (niistä teen monster high-nukeille rastahiukset), Hot fix-kalvoja (kuvasta puuttuu samasta pöydästä ostetut kiinnisilitettävät strassit), kirjottuja huopapalloja, 1 puinen maatuskahelmi, silikonilankaa lasten helmipujotusaskarteluihin, led-valot joulupalloa varten, parille nelikymppiselle arvoisensa lahjat Lauraselta, Naavalaisen kangastilkkuja.
Sekä Teippitarhalta parit teipit.

Paljon muutakin olisin halunnut ostaa, mutta kun raha ei vielä tänäkään päivänä kasva puissa.

Kesäinen setti. Luit oikein.

Trikoo-ompeluharjoituksia tein kesällä, ja tämä pöllö-setti on yksi niistä. En vaan ole saanut blogatuksi tätä aiemmin. Ehkä odotin, että saan setistä myös sovituskuvia otettua, mutta lopulta päätin että olkoot. En ole sitä tyyppiä, joka pukee vaatteen päälle (ainakaan pienen lapsen) vain jotta saa otettua kuvia vaatteesta. Vaikka ehkä pitäisi, kun kerran oma blogikin on.

Kokeilin tehdä myös itse vaatemerkkejä. "Kangastulostuskalvoa" (en enää muista sen oikeaa nimeä) ostin joskus Sinellistä siltä varalta että sitä joskus tarvitsee. Mummuni sanookin "aika tavaran kaupitsee". Mulla vaan on huono tapa kerätä kaikkea kivaa kaappeihin, kun niistä voi sitten joskus tehdä jotain kun aikaa on. Mutta niille kalvoille nyt kuitenkin tuli oikeasti käyttöä. Vaatemerkin toisella puolella lukee AstaKos tän teki kuten kuvasta näkyy, ja toisella puolella astakostanteki.blogspot.fi. Ohjeessa sanottiin, että kestää konepesun 30 asteessa. Body on pesty nyt useampaan otteeseen ainakin 40 asteessa, eikä teksti ole haalistunut (se oli siis alkujaankin harmaa).

Bodyn ja housujen kaavat on OB 3/2013 lehdestä. Kaavamuutoksia tein sen verran, että bodyyn lisäsin nepit olan saumaan ja housuihin lisäsin eteen sauman vahingossa. Ehkä ensi kerralla huomaan kaavamerkinnän "taite".

Vaan olihan se neppien kiinnittäminen yhtä helevettiä. Näin suoraan sanottuna. Tein sen virheen, että käytin halpis-neppareita. En muista enää mikä niiden valmistaja on, mutta samassa setissä oli neppareita, sirkkoja, edellisille pihdit sekä nahkapasko. Kaikki ihan paskoja! :D Kourallisen jouduin kaikkiaan irrottamaan kun ne eivät pysyneet ja piikit taittui niistä miten sattui. Päätin että halpaan en enää sorru, ja kävin kaupungilta ostamassa Prymin neppareita ja Prymin nepparipihdit. Jopa vain helpottui homma. Kuvissa nyt kuitenkin on niitä halpapaskoja, kun en jaksanut enää alkaa uudestaan kuvaamaan samoja asioita. Prymin nepit on hieman isompia kuin nämä kuvissa näkyvät halvat.

Nämä taitaakin olla niitä Prymin neppareita.

Etupuolelle tein pienen taskun, kun tuntui että se sopisi siihen hyvin.

Takapuoleltakin body näyttää kivalta. Tykkään näistä väreistä tosi paljon, ja suunnittelinkin että teen vielä lisäpätkät hihoihin jotta tätä pystyy pitämään talvellakin. Näissä trikoissa on varmaan seassa elastaaniakin, kun ne on niin ihanan pehmeää! <3

Bodyn helmaresoria ommellessa repesin täysin, kun tulin sivusauman kohdalle. Olin onnistunut luomaan koko rivin derp-pöllöjä!

Ihanan syksyistä sunnuntaita sinulle!

Nukkien maailmaan

Bratzit ja Moxiet ja Monster high't, nehän on kaikki samanlaisia? Not.

Jos googletat kuvahaulla "monster high custom", niin saatat yllättyä. Monster high-nukkien kasvot on kaikki keskenään erimallisia, ja niihin on muotoiltu myös silmät. Toisin kuin Bratzeilla ja Moxieilla. Kun tehdasmaalatut kasvot poistaa, voi tilalle luoda aivan uusia ilmeitä ja hahmoja. Lisäksi jos osaa tehdä jotain noille hiuksille (suoristaa/kihartaa/värjätä/tehdä peruukin tai käsittääkseni vaikeimpana, rerootata), niin näiden muotinukkien ulkonäköä voi muokata todella paljon. Jopa niin, ettei edes hoksaa ilman ennen- ja jälkeen-kuvia, miltä nukke aiemmin näytti.

Tässä esimerkkinä Abbey Bominable customoituna (kuvat lainattu netistä):

Ennen

Jälkeen

 Alice in Wonderland, lue lisää tästä blogista

Olen ihan tosi helppo innostumaan uusista asioista, varsinkin kun kyse on käsitöihin liittyvistä asioista. Anni-siskoni on tässä hiljan alkanut kokeilemaan Monster high-nukkien customointia, ja minä olen ihan haltioissani. Ostin ebayn kautta pari leikittyä nukkea, Draculauran ja Frankie Steinin, jotta minäkin pääsen osalliseksi testailuista. (Tokihan ihan uusiakin nukkeja voisi customoida, mutta se sotii minun ja siskoni kierrätys-ajatusmaailmaa vastaan.)

 Päällään Draculauralla oli uima-asu ja Frankie Steinilla kouluvaattet. Mukana tuli myös pientä rekvisiittaa; mm. aurinkolasit, aurinkorasva spf 500 ja yksi ständi. Heti kättelyssä käytin tytöt hiustenpesulla, sen verran tahmeat tukat niillä oli.

Sovittiin siskon kanssa vähän sellaista, että hän maalaisi minun nukkien kasvot uusiksi ja minä ompelen hänen nukeille vaatteita. Hän ei kuitenkaan osannut sanoa, millaisia vaatteita haluaisi, joten ajattelin vetää hatusta jotain.

 Tällainen viileän violetti halterneck-mekko valmistui sinisen kylmälle Ghoulialle. Sanoin Annille kyllä jo, että en tiiä raskinko antaa tätä ollenkaan kun tuli niin kiva. Mutta siis totta kai annan, jos tämä vaan Annia miellyttää tarpeeksi.:)

Tämä kuva ei ole paras mahdollinen mielestäni hyvin onnistuneesta helman rypytyksestä.

Frankie Stein sai toimia mallina, kun sekin on tuollainen sinisävyinen. Hiukset piti sitaista kiinni kangassoirolla, kun ne hankaloitti pukemista.

Takaa selkä jää paljaaksi, niinkuin halterneckeissa yleensäkin. Pikkuisen tuosta takakappaleen yläosasta voisi ehkä seuraavaan versioon ottaa kapeammaksi, se nimittäin aavistuksen lörpöttää.

Sain taas todeta, että pienen kangaspalan ompeleminen ompelukoneella on aika haastavaa - pari kertaa meinasi koko mekko kadota koneen sisään (älä kysy miten se on mahdollista! :D). Osan ompelinkin käsin. Reunat huolittelin siksakilla. Kaava on omani. Kangas on kimalteista trikoota. Oikeasti se on SPR Kontista ostettu 2e:n paita (oli vieläpä 50% alennuksessa, alkuperäinen hinta 4e).

Millaisia vaatteita sinä olet tehnyt nukeille?