Pikkuinen koirapehmo-Gult matkaseuraksi

Plushie

Rakas siskoni on lähdössä vaihto-oppilaaksi Islantiin maaliskuun lopulla. Heti kun kuulin tästä, tuli ajatus että jotain kivaa haluan tehdä mukaanotettavaksi. Joo, kai siellä(kin) kylmässä tarvitsee villasukkia ja muita lämmittimiä, mutta ajattelin, että mummomme hoidelkoon sen puolen (en tosin tiedä, luulen vain!).

Muistin aika nopeasti, että jossain viime vuoden Käsityölehdessä taisi olla jotain huisin söpöä. Siispä selailemaan lehtiä. Lehti löytyikin pian, se on Suuri Käsityölehti 8/2012. Samoin löytyi huopaa, kangastilkku korvia varten (Marimekkoa), vanua ja sopivasti vapaata aikaa. Sain piirrettyä kaavat (ihan minikokoisia!) ja leikattua ja ommeltua ne niin näppärästi, etten muistanut ottaa ollenkaan niistä vaiheista kuvia. :D

Jalat ja kädet liikkuvat, kun ne ommeltiin paikoilleen ristipistoilla.

 Kasvojen sommittelusta olisi tietenkin saanut kivoja kuvia, mutta kun ei tajunnut sillä hetkellä...Niin että ilman ollaan.

Samassa lehdessä oli ohje koiran pedille, mutta mieheni keksi, että matkalaukunhan se tarvitsee! Tosiaan, pitäähän se matkakoiralla matkalaukku olla. Sain tovin aikaa etsiä, että löysin tavallisen tulitikkuaskin. Kyllä niitä sellaisia isoja, takkatikkuaskeja löytyi useampia, vaikka ei meillä takkaa olekaan. Noh, lopulta siis löytyi Arvo-tikkuaski (Äh, en enää tosiaan muista, mihin tuo Arvo liittyy. Ei ilmeisesti mikään meille kovin tärkeä asia, kun mainosrasia joutui askarteluihin :P). Halusin testata samalla, miten aiemmin tekemäni Mod podge, servettilakka toimii kankaan kanssa.

Tältä tilanne näytti podge levittämisen aikana. Levittämiseen käytin öljyvärisivellintä. Huomasin liian myöhään, että sillä on viimeksi maalattu akryyliväreillä, ja että se valkoinen akryyliväri lähtee sittenkin irti siveltimestä, vaikka aiemmin oli tiukassa. *huoh* Lopputuloksessa näkyy muutamia pieniä valkoisia hippuja, joista ei itsessään pysty päättelemään, mistä ne ovat peräisin (ei näy missään näistä kuvista).

Koska tulitikkurasia oli musta, voitiin olettaa, että se vaikuttaa lopputulokseen. Mielestäni se ei kuitenkaan haittaisi. Alemmasta kuvasta näkyy alkuperäisen kankaan, ja tummalle pohjalle lakatun kankaan väriero. 

Minulla ON olemassa sellainen askartelualusta. Tai oikeastaan kaksi; 1.vahakangas ja 2.leikkuulauta, joka on ostettu askarteluita varten. Mutta kun vimma on päällä, ja aikaa vain lasten päikkäreiden ajan, ei tule otettua kuin välttämättömät tarvikkeet esille (koira ja laukku tehty siis eri päivinä). Minulla toimi siis kulkenut kirjekuori alustana! :D Kerrottakoon vielä, että tuon iloisen keltaisen Marimekon Appelsiini-pöytäliinan päällä on läpinäkyvä muoviliina lasten (ja aikusten) ruokailusotkuja hillitsemässä.

Myös askin lyhyisiin päätyihin lakkasin kankaanpalat.

 Voin sanoa, että omatekoinen liimalakka toimi aikakin tässä kangaskokeilussa tosi hyvin. Rasian reunoilta ylijääneet kangasliehukkeet olivat kovettuneet sopivasti niin, että ne oli helppo leikata saksilla nips-naps-pois.

Laukku ja koira valmiina, takaa.

Matkalaukun päälle liimasin vielä geeliliimalla huomapalan kantokahvaksi. Tässäkin kokeilin ensin liimalakkaa, mutta eihän siinä riittänyt tehot ollenkaan. :D 

Kaulahuivin ompelin puuvillatilkusta. Eihän se iso ole, mutta silti mietin, että pitääkö sitä pienentää. Mutta olkoot. Saa toimia tarvittaessa vaikka piknik-alustana ;)

Kurkistus laukun sisälle...Jotain matkaevästä siellä on! ;)

Lopputulokseen olen tyytyväinen. 

Keltainen on niin pirteä väri, ja siitä myös plushien saaja tykkää, että värivalinta oli ilmeinen. Ja toki keltaista huopaa sattui olemaan kaikista eniten jostain projektista ylijääneenä. 

Matkalaukun materiaaliksi suunnittelin aluksi nahkaa tai nahkajäljitelmää, mutta en sattunut sitä kangasarkustani löytämään, joten aloin ajatella asiaa vähän laajemmasti. Onhan tämä vintage-huivikangas "hieman" iloisempi kuin musta tai ruskea nahka.

Matkalaukun sisältöä en kerro, etten pilaa yllätystä. Anni-siskoni kertokoon, jos haluaa.

Minä olen puhunut ennen tätä päivää vain "matkaseurakoirasta", mutta Anni kertoi että oli nimennyt koiran Gultiksi, koska se on islantia ja tarkoittaa keltaista. Aika osuva nimi. 

  

Tämän myötä toivotan, hyvää ja tapahtumarikasta reissua Annille ja Gultille!<3

Annin ja Gultin matkasta voit lukea täältä! 

(Eihän tämä lapselle varsinaisesti ole, eikä amigurumi, mutta ajattelin, että joku joka on niistä kiinnostunut, löytää sitten myös tämän postauksen)